Suomalaisuus – sitkeä sieluntila

Kolumni 180501

Sieluntila

Muistan miehen, joka kertoi minulle aina menevänsä kaatuneiden muistopäivänä kirkkoon. Hänen toinen kirkonkäyntipäivänsä oli itsenäisyyspäivä. Sodankäyneenä suomalaisena hän oli tottunut elämään maalleen. Kansalliset juhlapäivät olivat hänen pyhimpiä juhlapäiviään.

Talvisodassa kaatuneiden suuresta joukkosiunauksesta ( 19.5.1940) kasvoi toukokuuhumme sodissamme kaatuneiden muistopäivä. Huomenna nostamme liput ja laskemme kukat heille kaikille, myös kansalaissodan molemmille osapuolille. Olemme yhtä kansaa.

Mutta olemmeko myös yhtä Eurooppaa? Juhlivatko eurosukupolvet mieluummin Eurooppaa kuin Suomea? Huomasitteko Eurooppa-päivän, toukokuun yhdeksännen? Kuinka kauan elävät kaatuneet?

Tänä keväänä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta (27.3.) ensimmäisestä GSM-puhelusta Suomessa. Vasta kymmenen vuottako? Muistoja enemmän meitä yhdistää nyt kännykkä. Nokian nostattama soittajakansa näpyttelee rennosti ja vastailee rehvakkaasti. Yli seitsemässä taskussa kymmenestä soi, Suomi näyttää televiestinnän mallia muille. Kapula on kappale suomalaista kulttuurimaisemaa.

Kulttuuri on sieluntila. Suomalaisuus paljastaa kasvonsa kulttuurillaan. Mutta myös se mitä jää kulttuurin ulkopuolelle, kertoo ominaislaadustamme tarkasti. Virolaisilla ovat omat onnenhetkensä, euroviisunsa, Unionin kaipuunsa ja Nato-ikävänsä. Ruotsalaisilla ja venäläisillä ovat omat odotuksensa.

Mutta meillä ovat suomalaiset unelmamme. Voisimmeko ajatella suomalaisuutta enää ilman Liverpoolia, Formulaykköstä, Jääkiekkoa tai Nokiaa? Suomiäidillä on Sami Hyypiän, Kimi Räikkösen, Hannu Aravirran ja Jorma Ollilan kasvot. Kunhan vain he pysyvät hyvällä tuulella, niin kyllä meitä suomalaisia laulattaa.

Eurooppalaisuuteen kuuluu roomalaisperäinen historian, uskonnon, klassismin ja romantiikan jännite. Lisäksi osaamme ilmaista ajatuksemme tyylikkäästi, suomalainen ei ole tuppisuu vaan puhuja, retoriikka on osa suomalaisuutta.

Latinankielinen peruskonstruktio non solum – sed etiam (ei ainoastaan – vaan myös) muistuttaa kaatuneiden muistopäivän luonteesta. Siniristit hulmuavat kansallisen kamppailumme kunniaksi. Eurooppalaisuuteen kuuluu aina annos patrioottisuutta, isänmaanrakkautta, jossa ei ikinä ole mitään hävettävää. Suomalaisuus on sitkeä sieluntila.

Emme ole vain suomalaisia, vaan olemme myös eurooppalaisia. Pystypäisesti!

Veli-Matti Hynninen