Papin puntari 24.2.2000
Jos Mattina on pakkanen, on kesä poutainen. Vuosi sitten Mattina oli lunta miltei katonrajaan asti ja hiihtämistäkin ajatelleen sopiva pikkupakkanen. Nyt on toisin päin, lunta vähemmän, mutta pakkasta enemmän. Kansanuskomuksen mukaan tulossa on – jos mahdollista – viime kesääkin ihanampi kesä.
Joku ihmetteli taannoin minulle miksen osallistuisi avantouinnin suomenmestaruuskilpailuihin. Vastasin kysyjälle, että työkiireiden vuoksi on pakko mennä suoraan MM-kisoihin. Valitettavasti sekään ei onnistu, viikonvaihde on niin täynnä kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia, että uimaan ehdin vain aamuvarhaisella.
Semiarktinen kulttuurimme on nostanut avantouinnin menestystarinaksi. Loviisassakin on jo yli parinkymmenen uijan vakituinen joukko, joka virvoittaa oloaan avannossa. Avanto on mielen ja ruumiin elvyttäjä. Samalla se on riitteinen riitti, rauhan ja kauneuden nostattaja, sielun lepo, ruumiin ravistin. Yhdellä sanalla lausuttuna avanto karaisee. Mutta mitä se tarkoittaa?
Säännöllinen avantouinti säätelee noradrenaliinin määrää vähentämällä ihmisen lämmön hukkaantumista. Siis avannossa käyvä ihminen pysyy mieleltään ja ruumiltaan lämpöisenä. Termobiologia perehdyttää kylmän vaikutuksiin. Avantouinti lisää mielihyvähormoonien erittymistä.
Tutkijat sanovat betaendorfiinien synnyttävän uijassa myös riippuvuutta (addiktoitumista). Vaarallistako? Onko ihmiselle hyväksi tulla mistään niin riippuvaiseksi, että elämä ilman sitä tai tätä käy mahdottomaksi. Avannon viehätys ja voima lienee myös tätä.
Luin juuri aivotutkija Matti Bergströmin kirjan poliittisesta käyttäytymisestä. Aivotutkija tunnustaa miten vähän vielä tunnemme aivojen toimintaa. Kylmäntutkijat tietävät miten vaikea on saada suoraa tietoa hormonien määrästä aivoissa. Sitä voidaan tutkia vain mittaamalla veren hormonipitoisuutta. Mutta mitä tapahtuu avantouijan aivoissa? Luultavasti kylmä vaikuttanee myös aivojen välittäjäaineiden esimerkiksi serotoniinin määrään.
Edelleen tutkijat ovat sitä mieltä, että mielihyvän tunne ja kipujen lievittyminen johtuvat siitä, että kylmälle altistuminen on sterssitilanne. Erilaiset rasitustilat siis ohjaavat käyttäytymiseemme myös myönteisesti. Avanto tutustuttaa ja totuttaa kylmästressiin. Stressinsieto rauhoittaa. Samalla lisääntyy kyky sietää myös muita paineita.
Avannolla arvellaan olevan myös terveydellisiä vaikutuksia. Lisämunuaisista vapautuva kortisoli on kuulemma hyväksi reuman ja astman hoidossa. Kylmään kouliintunut elimistä polttaa myös rasvoja tehokkaasti. Mutta haittojakin on. Jotkut saavat avannosta kylmävesi-ihottuman. Tai jos kärsii alkoholi- tai infektiosairauksista, on parasta kiertää avanto kaukaa.
Alusta lähtien panin merkille miten avanto hiljentää. Minulle siitä on tullut aamurukous, joka antaa uusia aineksia itsetutkistelulle ja olemassaolon punninnalle. Kaikki kaunishan kohottaa elämää. En siis ollut lainkaan hämmästynyt, kun luin miten talviuimarit ovat omaksuneet rituaalejaan kristillisestä perinteestä. Kastejuhla, veden vihkiminen ja pyhittäminen ovat osa ikivanhaa kristillistä traditiota. Säännöllinen laskeutuminen veteen on ikäänkuin elämän alkulähteille palaamista. Elämä paljastaa syvintä olemustaan riisumalla turhasta. Riitteinen riitti tuottaa avantouimarille miltei pyhän kokemuksen.
Itsensä voittaminen ei ole kai koskaan pahitteeksi. Eihän kristillinen kilvoituskaan ole mitenkään autuuden ehto, mutta se on tekopyhyytemme kannalta välttämätön. On hyväksi oppia luopumaan mukavuudenhalustaan, velttoudestaan ja torailutaipumuksistaan antautumalla elämälle. Laskeutuminen avantoon on virkistävä rituaali. Laiturinnokasta näkee maailman ja elinympäristön toisenlaisena. Sielua hivelevä aamuhetki jos mikä on kullan kallis. Erivärinen taivas, leppeä tuuli, pureva viima, paljas sulautuminen luontoon. Horisonttiin hetkeksi kiinnittyvä katse on osa sielun suurta kaipausta, elämän salaisuutta.
Avannosta voi saada myös tartunnan. Siitä on hyvää vauhtia tulossa muotivillitys, joka leviää muiden epidemioiden tavoin nopeasti mutta paranee hitaasti. Tutkijat kehuvatkin avantoa terveydenlähteeksi, jolla on omat vaikutuksensa myös psyyken ja sairauksien hoidossa.
Veli-Matti Hynninen