Kolumni 151200, Veli-Matti Hynninen
Amerikka on saanut presidentin. Al Goren tie Harvardiin Esko Ahon seuraksi voi alkaa.
Jokaisella meillä – tappion kärsineellä – on oma Harvardimme. Joulu onkin hävinneiden, kompastuneiden ja elämänsä kadottaneiden ilojuhla. Joulu on sitä että Jumala itse syntyy ihmiseksi juuri meidän Harvardiimme. Joulu on pakolaisten, kahlehdittujen ja karkotettujen juhla.
Joulua ei voi päästä pakoon, se tulee kaikkialle, se koskettaa kaikkia. Ilo. Rauha. Hyvä tahto. Joulu on lupauksien täyttymys. Pelastusta ei vain luvata vaan se saapuu keskellemme. Maailmaan ei synny uusi aate vaan elävä persoona. Jokainen suhde on oleva persoonallinen, pyhä, ainutkertainen ja loukkaamaton.Joulu ei ole vain sanoma vapaudesta vaan se itse on vapauttaja. Ihminen ei synny Jumalaksi vaan Jumala syntyy ihmiseksi. Ihmisyys on arvo sinänsä. Jokaiseen suhteeseen annetaan korkein mahdollinen status – rakkaus.
Tallin hajusta villiintyvä ilo pyhittää tavallisen elämän. Aatteet ja filosofiat tulevat ja menevät. Sodat alkavat ja päättyvät. Ismit syntyvät ja kuolevat. Kiitävi aika, vierähtävät vuodet, miespolvet vaipuvat unholaan… Mutta tämä elämä ei katoa, sillä joulu murtaa myös ajan ja paikan kahleet. Joulu julistaa täyttä inkarnaatiota eli sitä, että tavallinen tappion, sairauden ja kuoleman varjostama elämä kasvaa jumalaiseksi.
Kirjailija Kosti Sironen yllätti minut tilittämällä joulukirjeessään jumalakaipuutaan. ”Kaipaan hengellisyyttä. Joskus minä en tiedä. Joulukukat ovat olemassa ja ystävien nauru kuplii ympärillä. Nöyryyden ja rakkauden sija. Silmät ja sarvet otsassa keskellä elämää.” Kosti Sironen epäilee hillittömän puheenpitovimmammekin nousevan siitä, ettemme enää kestä yksinäisyyttä, rauhaa, hiljaisuutta. Tyhjällä puheella ja turhalla tilbehöörillä tukimme elämältä turvan.
Eikö Pohjola kestä enää pakkasia eikä ihminen kipua? Joulu tuo syvimpään kaipaukseemme täyttymyksen. Joulu lahjoittaa rakkauden, ilon ja rauhan. Ilman joulua ei olisi elämää. Vietämme joulua, jotta elämä saisi sille kuuluvan muodon. Jotta tappion kärsinyt saisi hyvityksen, kaipaus täyttymyksen ja rakkaus käytännöllisen toteutuksen. Joulua juhlivat kaikki, koska vain se kykenee palauttamaan elämän alkuperäiseen arvoonsa. Joulua voi viettää yksin Harvardin tähden.
Veli-Matti Hynninen