Heinä-Maija heiluttaa kuningasta

Papin puntari 1.7.1999

Reppu naulassa oven pielessä, siinä linnun pesä. Kun olen kuollut, kun olen kuollut, kesä jatkuu – kesä. Tämä Lauri Viidan kiteytys on pyörinyt mielessäni näinä helteisinä päivinä. Kesässä on jotakin hyvin vahvaa ja selittämätöntä. Kesä tuntuu luissa ja ytimissä, se valloittaa mielet ja kirvoittaa kielet. Ihmiset ovat rennompia, vapautuneempia, iloisia ja puheliaita. On ollut yhteinen aihe ylistää kesän lämpöisyyttä ja elämän ihanuutta. Kesä jatkuu…kesä. Kesä on elämän vertauskuva. Se jatkuu vaikka me kukin vuorollamme väistymme, kuka minnekin, vähäksi aikaa tai lopullisesti.

Heinäkuun toinen päivä on yksi Marialle omistetuista juhlapäivistä. Jos Marian etsikkopäivänä sataa, niin sataa yhtä mittaa kaksi viikkoa. Marian etsikkopäivänä tehdystä kylvöksestä uskottiin aikoinaan saatavan tavallista suurempia nauriita.

Tänä päivänä Neitsyt Maria vieraili Elisabetin luona. Luukkaan evankeliumin alussa kerrotaan tästä Marian tekemästä merkittävästä vierailusta. Saatuaan enkelin ilmoituksen Maria riensi sukulaisensa Elisabetin luokse. Päivän nimeksi tuli Marian etsikkopäivä tai pelkkä Etsikko. Päivä oli omistettu Marialle aina vuoteen 1908 jonka jälkeen heinäkuun toinen omistettiin Linnealle ja vuodesta 1929 Vanamolle. Onneksi vuonna 1950 tämä Marialle omistettu päivä palautettiin myös allakkaan oikean nimisenä.

Etsikko tarkoittaa tässä yksinkertaisesti sitä, että Maria etsi tärkeällä hetkellä sukulaisensa esiin eli meni vierailulle hänen luokseen. Vierailla, käydä katsomassa, on ennen ollut suomenkielessä samaa kuin ”etsiä.” Saksankielinen sana Heimsuchung Mariae tai ruotsinkielinen Marie besökelsedag ovat luultavasti helpottaneet tässä nimenvalinnassa. Suchen ja söka merkitsevät etsimistä. Myös saksankielen sana heimsuchen tarkoittaa vierailemista, jonkun luona käymistä. Latinankielinen nimi

Visitatio Marie viitaa samaan visiittiin. Kustaa Vilkuna, entinen seurakuntalaiseni Helsingin Kulosaaren ajoilta, muistuttaa hämäläisten käyttäneen Marian etsikkopäivästä nimeä Kukka-Maaria. Tai päivää kutsutaan kukkasten päiväksi tai yksinkertaisesti vain Kukaksi. Joka ei Kukkana kuki, se ei Perttuna (24.8.) pesi. Kukka nimitys on saattanut tulla siitä, että vanhastaan Marian juhlapäivinä saatettiin kirkkoon kantaa kukkia ja yrttejä siunattavaksi. Elokuinen Jälki-Maria on ainakin ollut tällainen kukkaispäivä.

Marian etsikkopäivää on kutsuttu myös Heinä-Maijaksi. Maria haravat hakee ja piiat pientareelle kutsuu. Alkaa siis heinänteko. Siitähän koko heinäkuu on saanut nimensä. Jotta heinänteko onnistuisi, pitkä pouta on nyt tarpeen. Siksi heinäkuun toiseen on vanhastaan liittynyt toive nelikymmenpäiväisestä poutakaudesta. Tähän toiveeseen myös lomalaiset yhtyvät, onhan heinäkuu ylivoimaisesti suosituin lomakuukausi.

Paikallisesti on hyvä muistaa myös heinäkuun seitsemänteen liittyvä Marian juhlapäivä. Neitsyt Maria kasanilaiselle omistettu Loviisan ortodoksinen kirkko viettää silloin merkkipäivää. Kasanin kaupungin tulipalosta (1579) pelastettu Maria-ikoni on saanut nimikkokirkkonsa myös Suomeen, Järvenpäähän ja Loviisaan.

Loviisan monien kesätapahtuminen keskeltä nousee Maria kauniilla tavalla muistuttamaan kesän ja elämän ihanuudesta. Kesä jatkuu….kesä.

Veli-Matti Hynninen