Papin puntari 19.11.1998
Taivaalle on tuijotettu. Näkyikö tähtiä?
Leonidien meteoroidiparven tuottamat runsaat tähdenlennot saivat innokkaimmat suomalaiset ponnistamaan Tokion koneeseen lähemmäksi tähtiä. Vaikka pilviverho himmensi meteorisirkusta, joku onnellinen ehti toivomaan toiveensa maahan putoavalle tähdelleen.
Yritin muistella vuoden 1965 tähtisadetta. Harvat tuosta 33 vuoden takaisesta vuodesta tätä muistavatkaan. Tämä tähtisade syntyy kuulemma siitä, kun meteorit iskeytyvät maan ilmakehään ja palavat loppuun ionosfäärissä.
Maailmankaikkeus on suurtakin suurempi ja käsittämätöntäkin käsittämättömämpi. Universumin mittasuhdetta ei pysty järjellä ymmärtämään. Maapallo ihmisineen on tässä leikissä häviävän pieni hiukkanen. Tähdenlennot nousivat oikealla hetkellä muistuttamaan tästä mittasuhteiden mittaamattomuudesta. Onhan kirkkovuoden päättyessä puhe maailmankaikkeuden päätöksestä.
Tähdet eivät loista vain öisellä taivaalla. Yhdysvaltojen 50 ja Euroopan unionin 12 tähteä kertovat tähtien suosiosta lipuissa. Euroopan tähtilippuun tähdet lentävät Neitsyt Marian sädekehästä. Pompeijin kaksitoistatähtinen Maria nauttii kristikunnan yhä kasvavasta suosiosta. Vapahtajan äitiä muistamme joulun lähestyessä neljäntenä adventtina, Marian odotuksen nimikkopäivänä. Kristillisessä ikonografiassa tähdet liitetään taivaallisiin. Joskus jumalanäiti Maria kuvataan seisomassa kuunsirpillä varustettuna pyhimyskehällä (nimbus) ja tähtikruunulla.
Mutta tähdet eivät suinkaan ponnista tietoisuuteemme vasta joulunevankeliumista. Tähtien loputtomuus kuvaa vanhastaan Aabrahamin jälkeläisten suurta määrää. Kristusta kutsutaan ”kirkkaaksi aamutähdeksi” tai ”kointähdeksi.” Tunnettu on myös Betlehemin tähti, joka ohjasi tietäjät Jeesuksen seimelle.
Tähdet ovat kosmisen järjestyksen vertauskuvia, joihin usein liittyy mielikuva ylhäältä tulevasta valosta. Jo muinaiset egyptiläiset maalasivat tähtitaivaan hautakammioiden kattoihin. Juutalaisessa ajattelussa jokaista tähteä vartioi enkeli. Kahdesta päällekkäisestä kolmiosta muodostuva kuusisakarainen tähti tunnetaan kuningas Salomon sinettinä tai Daavidin tähtenä.
Myös muinaiset kiinalaiset tarkkailivat tähtiä ja laskivat niitä olevan 11 520. Perun inkat puolestaan kunnioittivat tähtiä ”kuun palvelijattarina.” Tähdenlennot ovat merkinneet joskus miehen kuolemaa (kiinalainen tulkinta) tai lapsen syntymää. Kansan viljelemä sanonta ”syntyä onnellisten tähtien alla” juontanee juurensa uskomukseen, että ensin sielu lentää taivaasta maahan ja herää sitten lapsen syntymän hetkellä eloon. Mahdottomiin yltävästä tahdonvoimasta kertoo se, kun joku kehuu hakevansa ”vaikka tähden taivaalta” täyttääksensä kumppaninsa toiveet.
Lähinnä merenkulkijoita palvelleilla tähtikuvioilla on lisäksi oma symboliikkansa. Horoskoopeista tutut tähtimerkit olivat käytössä jo Mesopotamian vanhoissa kulttuureissa. Aurinko ”viipyy” kussakin kahdestatoista tähtikuviosta kuun kierron ajan, josta nimitys ”kuun kausi” eli kuukausi. Kansaomainen astrologia uskottelee ihmisen luonteen ja kohtalon määräytyvän siitä ”missä tähtimerkissä” on syntynyt. Joku saattaa uskoa siihenkin että ”Nomina sunt omina” (nimet ovat enteitä), että lapselle annettu nimi ratkaisisi tulevaisuuden.
Kiinalaisten eläinrata poikkeaa länsimaisesta jaottelusta, jossa ”perusristiin” kuuluvat Oinas, Rapu, Vaaka ja Kauris. Näihin on puolestaan yhdistetty neljä pääenkeliä Gabriel, Rafael, Mikael ja Uriel.
Toiseen ”kiinteän ristin” ryhmään lasketaan Härkä, Leijona, Skorpioni ja Vesimies. ”Liikkuvaan ristiin” jäävät siten Kaksoset, Neitsyt, Jousimies ja Kalat. Joskus jaotellaan taas eläinradan alkuaineen mukaan. Myös eri uskonnoissa tähtikultti saa erilaisia tulkintoja.
Tähdet opastavat kärsivällisyyteen ja kestävyyteen. ”Per aspera ad astra” tarkoittaa että ”Kärsimysten kautta tähtiin” ,eli vasta kieltäymyksen tiellä saavutetaan voittoja. Jos tähdet opettavat meille tätä, ne ovat täyttäneet tehtävänsä. Silloin elämme onnellisten tähtien alla.
Veli-Matti Hynninen