Papin puntari 2.12.1998
Väitetään, että leijona voi kotkan lailla katsoa sokaistumatta aurinkoon. Hännällään se voi pyyhkäistä jälkensä näkymättömiin. Jaloperuan tunnistaa myös siitä, että se voi tarvittaessa nukkua luolassaan silmät auki. Yhdeksän tähden ympäröimällä kruunupäisellä Suomen leijonalla on nyt (6.12.) juhlapäivä.
Suomen leijonan pitänyt osata aina olla valppaana luolassaan. Myös luolan ympäristö on ollut vaativa. Ensin miljoona vuotta jään alla. Noin kymmenentuhatta vuotta sitten alkanut sulaminen teki maisemasta sitä mitä se nyt on. Jääkauden muovaamat harjut ja järvet eivät lakkaa ihastuttamasta tänne tulijaa. Kahtakolmasosaa maasta peittää havupuu. Metsää, vettä, tilaa ja rauhaa riittää.
Kolmetuhatta vuotta sitten ponnistivat suomalaiset Volgalta ja Uralilta Baltiaan ja tekivät pian ruotsalaisille ja tanskalaisille viikingeille seuraa Suomen rantamilla. Ruotsalaiset työnsivät tänne läntistä, katolista kristillisyyttä ja Novgorodin venäläiset ruhtinaat idän ortodoksista uskoa. Kahden paineen välissä uskottiin ja kamppailtiin. Pähkinäsaaren rauhanraja (1323) vahvisti meissä läntistä ajattelua. Birger Jaarlin ristiretki (1250) avasi rannikkomme ruotsalaisille, sen peruja täällä rannikolla yhä puhumme kahta kieltä.
Tanskalainen Erik Pommerilainen rauhoitti tilannetta liittämällä meidät 1300-luvulla Ruotsin osana Kalmarin unioniin. Lopulta 1523 Kustaa Vaasa kukisti tanskalaiset ja muovasi meistä uskonpuhdistuksessa luterilaisia. Suomi sai 1556 herttuakunnan aseman ja jo vuonna 1581 oman vaakunan. Siitä lähtien on leijonamme ärjähdellyt ja vilkuillut vuoroin itään vuoroin länteen.
Vaakunassa leijona heiluttelee hopeista miekkaa ja polkee venäläistä käyräsapelia enteellisesti. 1600 ja 1700 luvuilla Ruotsin ja Venäjän käymät sodat panivat meidät maistamaan rajan kyyt ja kirot. Suuri pohjan sota vei suurimman osan Suomen Karjalaa ja tätä, isovihaa seurasi vielä toinen, pikkuviha, joka toi rajan tänne Kymijoen läntisimpään haaraan Degerbyn tienoille. Turun häpeärauha (1743) synnytti siten Loviisan. 1809 enäjä valloitti Suomen kokonaan. Säätyvaltiopäivien aikana. Z. Topeliuksen ja J. Ahon ajama sinivalkoinen leijonalippu voitti ruotsinmielisten punakeltaisen. Kansalaissodan puhjettua 1918 siniristilippu tuli viralliseksi lipuksemme. Saksan tappio käänsi kuningasajatukset tasavaltalaisiksi ja presidentti sai poikkeuksellisen suuret valtaoikeudet.
Neuvostoliiton hyökkäys 1939 Suomeen vaati talvisodassa 90 000 suomalaisen hengen. Suomi yritti jatkosodassa saksalaisten avulla palauttaa menetyksiään. 1948 J.K Paasikiven johdolla alkoi yya-sopimuksen määrittämä rajankäynti, taiturointi venäläisten kanssa. Suomi liittyi 1961 Eftan liitännäisjäseneksi ja solmi 1973 vapaakauppasopimuksen EEC:n kanssa. Mutta vasta Euroopan turva- ja yhteistyökokous 1975 Helsingissä väljensi liikkumatilaa punamullan synnyttämälle hyvinvointivaltiollemme.
Itsenäisen Suomen päättäväinen askel 1995 Euroopan unionin jäseneksi käänsi katseemme jälleen mallikkaasti länteen. Nyt Suomi on monessa pystypäinen edelläkävijä, tiennäyttäjä ruotsalaisille ja monille muille. Kansalaissodan jakama Suomi on jo kahdesti valinnut presidentiksi hävinneen puolen edustajan, Koiviston ja Ahtisaaren. Onhan Suomi myös sovinnon luvattu maa.
Itsenäisyyspäiväsaarnassani haluan palauttaa mieliin ranskalaisen kulttuurihenkilön Maurice Druonin kehut meille suomalaisille. Teillä on ihastuutava ja tavoiteltu maa, jossa maa ja vesi viettävät alati häitään, hän kiittelee meitä. Vaihtelevat vuodenajat ja ankara ilmasto ovat karaisseet teidät vahvoiksi ja suorapuheisiksi. Vaikka vieraiden saappaiden kumu on häirinnyt, te ette ole lannistuneet vaan olette kirjoittaneet nimenne rohkeuden maailmanhistoriaan.
Druon ylistää meitä päättäväisiksi ja aloitteellisiksi. Hänen mielestään Helsingin ETY-kokouksella (1975) oli luultua suurempi vaikutus Euroopan murrokseen, myös Puolan kansannousuun, Berliinin muurin kaatumiseen ja kommunismin hervahtamiseen. Druon ei jätä kiittämättä poliittista viisauttamme, kansallista sankaruuttamme ja kansainvälistä solidaarisuuttamme. Ne haastavat koko Euroopan uudistumisen tielle.
Suomen leijona on ärjähdellyt vaakunassamme 417 vuotta. Maamme laulu täytti tänä vuonna 150 vuotta. 81-vutoias itsenäinen Suomi on ylpeä ärjähtelevästä leijonastaan.
Onnittelut leijonalle.
Veli-Matti Hynninen