Papin puntari 17.12.1998
Opettaja kysyi kerran koulussa, että milloin joulukuusi haetaan metsästä? Ja oppilas vastasi, että silloin kun kukaan ei ole näkemässä.
Suomessa koristellaan tänä jouluna noin miljoona joulukuusta. Puoli miljoonaa haetaan suoraan metsästä, toinen puoli kulkee kuusikauppiaiden kautta. Viime jouluna tuotiin Tanskasta 30 000 kuusta Suomeen, kaikkiaan tanskalaisten kerrotaan vieneen yhdeksän miljoonaa kuusta maailmalle. Tuontikuuselle näyttää löytyvän yllättävästi tilaa myös havupuuvaltaisessa Suomenmaassa.
Joulukuusia viljellään, on luomu-, muovi- ynnä muuta kuusta – kuusia joka lähtöön. Joulukuusiviljelmillä puu varttuu kymmenisen vuotta, vuosikasvua nopeutetaan vielä leikkaamalla. Kuusiteollisuus on pitkäjänteistä hommaa kun pienestä taimesta kasvatetaan tasainen, sopusuhtainen pyörökuusi suomalaisen olohuoneen nurkkaan.
Uusinta uutta on joulukuusipalvelu. Järjestetään rekiretkiä lumiseen metsään, istutaan hetki nuotiolla ja sitten kuusi kaadetaan omin käsin. Jotkut ovat taas toivoneet pitkälle vietyä kuusipuupalvelua, sitä että laadukas kuusi tuodaan kotiin jalkaan asennettuna. Määräpäivänä sama toimittaja hakee kuusen jalkoineen takaisin.
Heti jalkaan pantua kuusta pitää kastella. Kuusi nauttii eniten sokerivedestä mikä pitääkin sen pirteänä viikkokaupalla. Vettä pitää olla tarjolla koko ajan, sillä yksikin kuiva kausi katkaisee kuusen kukoistuksen nopeasti. Ennen jalkaan panemista tyveä pitäisi lyhentää muutama sentti,mikä takaa tuoreen imupinnan koko joulunajaksi.
Tampereen kauppatorille 18.12.1894 pystytettyä joulukuusta pidetään Suomen ensimmäisenä ulkokuusena. Vastaavasti Helsingin Senaatinorille nousi ensimmäinen sähkökynttilöin koristeltu kuusi Lucian päivänä 13.12. 1930. Julkiset kuuset ovat siis varsin nuoria, mutta ei itse kuusikaan ole ikäloppu. Vasta uskonpudistuksen tuotteena se levisi 1500-luvun Saksasta vähitellen tänne Pohjolaan. EU:n valloittamassa Strasbourgissa joulukuusi tunnettiin jo 1600-luvun alussa, mutta vasta 1700-luvun lopulla ja 1800-luvulla se levittäytyi jokakodin kuuseksi.
Aluksi kuusen tuomista kotiin pidettiin maallistumisen merkkinä, suorastaan syntinä. Alunalkaen kuusella oli henkilökohtainen arvoasema nimipäiväkuusena. Sitä perua ensimmäiset joulukuuset oli omistettu perheenjäsenille niin että kotiin kannettiin oma kuusi jokaiselle asukkaalle. Kuusen oksat olivat sopiva paikka lahjoille. Nykyisin lahjat lasketaan kuusen juurelle odottamaan aattoillan H-hetkeä.
Kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta on havupuiden peitossa. Kuusi on kukoistuksen puu. Sitä on vanhastaan pidetty palmun sijasta seksuaalisymbolina. Roomalaiset pitivät kuusta aluksi kuolemanpuuna, mutta kristikunnalle kuusi on ennen muuta elämänpuu. Pitkäikäisenä ja ikivihreänä se on samalla lujuuden ja uskollisuuden vertauskuva. Joulupuuna kuusi tuo keskellemme iloisen viestin vihreydestä ja vieläkin laajemmin elämänmittaisesta uusiutumisen tarpeesta. Joulupuuna kuusi viittaa Raamatussa mainittuun paratiisin puuhun. Kristus on lakastumaton elämänpuu ja osallisuus hänen kirkostaan iankaikkisen elämän, täyden pelastuksen osallisuutta.
Myös koristeet viestivät. Enkelien jouluyönä kuuluttama viesti kaikelle maailmalle näyttäytyy joulukuusen pienoislipuissa. Pelastus on lahjoitettu kaikille ja hänen eteensä kootaan kerran kaikki kansat. Omenoista kehittyneet koristepallot kuvaavat paratiisin elämänpuun hedelmiä. Myös pienet joululinnut livertävät joulupuun oksilla paratiisin sanomaa rauhasta ja rakkaudesta. Jouluna kaikki on toisin, se sulattaa jään, rakentaa yhteyden, uudista elämän. Joulukuusi on juhlan merkkipuu.
Veli-Matti Hynninen