Joulun ydinsanoma
STT:lle 19.12.1999, Veli-Matti Hynninen
Miten kävisi, jos elämän kaikki unelmat alkaisivat äkkiä täyttyä?
Howard Hughesilla unelmat toteutuivat. Hänestä tuli maailman rikkain mies, taitavin lentäjä ja suurin tuottaja. Kaikkensa saaneena hän asettui pilvenpiirtäjän huipulle pimeään huoneeseen. Hän ei jaksanut enää muuta kuin pilkata apaattisena maailmaa. Hänen yksityishaaremissaan kehräsivät kuvankauniit naiset odottamassa ottajaansa. Loistoauto kuljettajineen ja yksityiskone lentäjineen ikävöivät isäntäänsä. Kaikki oli kädenulottuvilla, saatavilla, valmiina. Häntä kaivattiin, mutta hän ei astunut ulos pimeydestään. Vaikka hän oli aarteidensa keskellä läsnä, hän oli kuitenkin täydellisesti poissa.
Tätä Hughesin poissaolevaa läsnäoloa on kutsuttu aikamme kohtaloksi. Tuotamme, kulutamme, saamme ja saavutamme yhä enemmän. Valloittavan vapauden (uusliberalismin) nimissä hamuamme muodikkuutta, luovuutta, omaperäisyyttä, uutta ja jännittävää. Luotamme nautinnon ja täyttymyksen voimaan. Emme siedä köyhyyttä, rosoa, emme sairautta tai raihnaisuutta. Tieteen, taiteen, politiikan ja kaiken tulevan panemme näyttämään ja loistamaan. Loukkaannumme, jos rikkauksiemme keskellä kohtaamme jotain vajavaista, ohutta tai katteetonta. Haluamme kaikesta kaiken, useimmiten elämä tuntuu liian tyhjältä ja tavoittamattomalta. Takana kovia kokenut vuosituhat.
Taipuuko joulu ajankuvaan?
Onko joulupukki lyönyt seimenlapsenkin laudalta? Ei ole. Vaikka joulu näyttää karkaavan käsistä, se ei ikinä muutu kauppatavaraksi. Joulun nimissä halutaan kyllä harjoittaa Herodeksen kevytmielistä politiikkaa panemalla päät pyörälle marketteja ja Tshetshenioita myöten. Mutta joulun tuntomerkkejä ovat rauha, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus. Jouluna maailmaan astuu ihmisenmuotoinen rakkaus.
Pyhän Nikolauksen hyväntahtoisuudesta ammentava joulupukki kuuluu ilman muuta jouluun. Suomen Lapista Pariisin Disneylandiin ehättänyt joulupukki vahvistaa suomikuvaa ja luo uusia markkinoita. Yrittäjyys kaipaa uusia ideoita ja vankkoja tukijoita. Lahjan antaminen luo tapakulttuuria, vahvistaa sosiaalisuutta, innoittaa kekseliäisyyteen.
Joulupukkia tarvitaan, vaikka hän tuntee joulusta vain pintapuolen. Joulun varsinainen merkitys on näet siinä, että maailmaan tulee jotakin pukkia kummempaa. Joulu on suurempi kuin villeinkään unelma, se luo kokonaan uutta ylittämällä utopiat ja rajat.
. Tuomalla maailmaan Jumalan todellisen läsnäolon joulu lahjoittaa tulevaisuudelle uuden sisällön. Joulu ei ole vain historian taitekohta vaan se palauttaa elämän perustaksi rakkauden. Koko luomakunta uudistuu, Jumala luo uutta.
Joulu ylittää sanan mahdin, eikä se leiki numeroilla. Joulu on elämän perusmysteeri eli
-salaisuus: ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.” Viettämällä joulua ihminen löytää uusia puolia itsestään. Joulu on sitä, että elämän pimeä puoli kohtaa valon. ”Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.” (Joh.1:9).
Pyhän jouluyön kymmenen tähteä
Joulutaivasta hallitsevat enkelit ja tähdet. Betlehemin tähti saa seurakseen kymmenen muuta tähteä, joista ensimmäinen on nimeltään persoona. Jouluna maailmaan ei synny uusi aate vaan persoona, koska Jumala itse syntyy ihmiseksi. Kristus ei julista vain vapautussanomaa vaan hän itse on vapautus, pelastus. Pelastuminen on sitä, että ihminen löytää katoamattoman päämääräänsä. Koko luomakunta vapautuu katoavaisuudesta.
Toinen tähti iskee silmää historialle, pelastus ei ole maailmanhistoriasta irrallaan oleva tapahtuma. Jouluevankeliumi ei jäljittele todellisuutta, vaan on osa sitä. Pelastus koskee Balkania, Tshestheniaa, Afrikkaa, Aasiaa, Eurooppaa. Se ulottuu Betlehemistä napapiirille. Jeesus ja joulupukki eivät kilpaile. Pelastus tulee keskelle elämää silti sulautumatta siihen, kristinusko ei ole panteismia. Jumala pukeutuu vastakohtaansa loistamalla pimeydessä ja tulemalla voimaksi heikkoudessa.
Kolmas tähti muistuttaa joulun mysteeristä. Kun tuonpuoleinen tulee tämänpuoleiseen, sitä ei voi käsittää järjen päätelmillä. Jumala yllättää ihmisen syntymällä tallin hajuun arkielämän keskelle.
Ihminen ei tule Jumalaksi vaan Jumala syntyy ihmiseksi. Siksi inhimillisyys, ihmisenä oleminen on arvo sinänsä.
Jumala ei ota vaan antaa. Jumala lahjoittaa kaiken hyvän, siksi joulu on lahjoittamista. Neljäs tähti yllyttää jakamaan. Tavara itsessään ei ole tärkeä vaan se, että annamme toisillemme, jaamme ja muistamme – myös vastustajiamme. Lahja on lämmön ja rakkauden työkalu. Lahjassa on lahjoittajan leima. Hyvässä joululahjassa on jotakin jumalallista, koskettavaa.
Viidennen tähden viesti on joulun ainutkertaisuus. Vaikka vuosien saatossa joulujen välit lyhenevät, joulu vietetään vain kerran vuodessa. Adventti eli pikkujoulu valmistaa juhlaa. Vasta jouluna juhlitaan. Ihmiseksitulo (inkarnaatio) on kertakaikkinen tapahtuma. Jouluevankeliumi luetaan ja Enkeli taivaan lauletaan jouluna.
Kuudes tähti nostaa ihmisarvon kunniaan, joulu antaa erityisen arvon ihmisyydelle. Ihminen ei koskaan voi saada suurempaa kunniaa kuin sen että Jumala tulee ihmiseksi. Kristus on sekä Jumala että ihminen, yksi persoona, jolla on kaksi luontoa. Joulun tähden inhimillisyys otetaan jumalallisuuteen.
Seitsemäs tähti pyhittää aidot suhteet. Jumala tulee todellisesti läsnäolevaksi saarnassa, kasteen ja ehtoollisen sakramentissa. Joulu antaa mallin. Koska Jumala on todellisesti läsnäoleva, myös ihmisten tulee olla kiinnostuneita toisistaan antamalla itsensä ja rakkautensa toisilleen. Elämässä on aina kaikki pelissä.
Joulun kahdeksannen tähden tehtävänä on muistaa, että koko elämä saa joulusta inkarnatorisen rakenteen. Betlehemissä syntyvä Jeesus on Kristus Jumalan Poika. Raamattu ei ole vain kirja kirjojen joukossa vaan se on Jumalan Pyhä Sana. Maailman eri kulmilla elävä puutteellinen ja hapuileva historiallinen kirkko on osa Kristuksen tosi kirkkoa. Kirkko julistaa täyttä inkarnaatiota: koko Jumalan sana syntyy ihmiseksi.
Yhdeksäs ja kymmenes tähti antavat vielä joululle vauhtia. Pelastus ei riipu ajan virtauksista. Aatteet ja filosofiat vaihtuvat, kylmät sodat ja postmodernismit tulevat ja menevät, mutta jumalallinen ilmoitus pysyy. Jumala opitaan tuntemaan katselemalla seimen lasta.
Joulu on ihmiskunnan vapautussanomista suurin. Se ei vapauta vain väkivallasta ja vääryydestä, vihasta ja epäoikeudenmukaisuudesta vaan myös ajan ja paikan kahleista, kaikesta orjuuttavasta. Joulun suurin ihme on siinä, että se lahjoittaa uuden elämän jokaiselle ihmisen laatuun tai uskonmäärään katsomatta.
Veli-Matti Hynninen
Kirkkoherra Veli-Matti Hynninen Loviisasta on Porvoon rovastikunnan lääninrovasti.