Ilta-Sanomille 10.2.1999
Veli-Matti Hynninen
Isokokoinen Paavo Lipponen pantaisiin olutravintolan ovimieheksi ja tasavallan hallitus alkaisi pitää istuntonsa Vanhan Kellarin kabinetissa. Riitta Uosukaiselle annettaisiin sakkovihko ja Matti Vanhasen käteen tiskirätti. Eduskunta hoitaisi lappuliisan virkaa ja keittiödepartementti vastaisi tästä lähin Suomen Pankista. Martti Ahtisaarelle ja Boris Jeltsinille sopisivat tässä työnjaossa lumityöt, presidentinvirkaa hoitaisivat työttömät joutomiehet. Mika Häkkiselle ja lennonjohtajillekin pitäisi hankkia uudet tehtävät.
Näin tehtiin ennen. Paastonaikaa edeltävällä karnevaaliviikolla pantiin kaikki ylösalaisin. Pienestä tuli suuri ja pimeästä valoisa kun arvot ja asenteet heittivät paastoon valmistauduttaessa kuperkeikkaa. Tämä vastakohta-perinne nousi roomalaisten saturnalia-juhlinnasta mikä oli täynnä hassutusta. Orjat söivät isäntien pöydässä ja isännät palvelivat orjiaan. Valtakunnan ylintä valtaa käyttävä narrikuningas jakeli järjettömiä määräyksiään, joita kaikki tottelivat. Saturnalian päättyessä narrikuningas syöstiin sitten vallasta ja tuolit palautettiin oikeille omistajilleen.
Tästä syntyi karnevaali. Karnevaali tarkoittaa paastoa edeltävää riehakasta kansanjuhlaa, jossa lausutaan jäähyväisiä lihalle (carne vale). Karnevaalin riehaannuttamat ihmiset juhlivat kaduilla ja kapakoissa, pitävät hulvatonta hauskaa ja irrottelevat sen minkä sielu sietää. Karnevaalista alkaa katumuksen ja paaston aika, pääsiäisjuhlan valmistaminen. Etelä- ja Keski-Euroopassa tämä karnevaaliperinne kukoistaa yhä. Kölnistä Venetsiaan ihmiset vellovat kaduilla ja pelit soivat. Maailmanlaajuisesti tunnetuin lienee kuitenkin Rio de Janeiron nelipäiväinen sambakarnevaali, joka paljaspintaisine töyhtöhyyppineen julistaa rytmikkäästi paaston kohta alkavaksi.
Oma karnevaalimme täällä Pohjolassa on laskiainen. Laskiaistiistaina laskeudutaan pahvinpalasen tai pulkan päälle ja annetaan takamukselle kyytiä. Mäenlasku ja hernerokka ei riehaannuta, mutta kermavaahdolla täytetty laskiaispulla kyllä maistuu ja muistuttaa paaston alkamisesta. Laskiaistiistaita seuraavasta tuhkakeskiviikosta lähtien ei enää raskasta ruokaa syödä, sillä nyt alkaa paasto.
Vaikka paaston alla meillä ei riehaannuta, tyydytämme pilailuhaluamme tottuneesti kahdesti vuodessa. Aprillipäivänä saa jymäyttää sen minkä ehtii. Vappuaattona suomalaiset sitten sulloutuvat tekonenineen kaduille pullo kädessä pärisemään ja hoilaamaan. Omalla tavallamme mekin olemme vapautunutta kansaa ainakin hutikuun viimeisenä ja toukokuun ensimmäisenä.
Lähinnä papistoa koskettava esipaasto alkoi jo viikkoja sitten. Tuhkakeskiviikosta alkava 40 päivän paasto tarkoittaa pääsiäisen valmistamista. Juhlien juhla lähestyy ja sitä valmistetaan seitsemän paastoviikon ajan. Ennen julkisen toimintansa alkamista Jeesus paastosi 40 päivän ajan.
Samoin teki Mooses vuorella valmistautuessaan kohtaamaan Jumalan. Sittemmin monet muut: Mahatma Gandhi, Dietrich Bonhoeffer, Martin Luther King, paasto on yhteistä uskonnolliselle perinteelle. Toisin kuin usein väitetään, se on olennainen ja tärkeä osa myös luterilaista juhlaperinnettä.
Paasto ei ole määräys vaan tarjous. Paasto on matka joka johtaa uhreista suurimpaan: rakkauteen. Se on tila, jossa luopuminen ja lepo vuorottelevat. Se on käytäntö, joka järkyttää koko luotua todellisuutta: Jumala kärsii ja kuolee. Mutta paasto on samalla juhla, se valmistaa tien kuoleman voittamiseen, ylösnousemukseen. Paastotessa koko elämä uudistuu.
Paastonaika yllyttää karistelemaan hölynpölyt kintereiltään ja keskittymään olennaisimpaan. Olennaista on jumalasuhde ja ihmissuhteet, niitä huolletaan paastossa. Nyt on aika pyytää anteeksi toisilta, katua syntejään ja rauhoittaa elämäänsä. Paasto on läpivalaisua ja vuosihuoltoa, jotakin hyvin hyvää on edessä.
Paasto ei suinkaan tarkoita vain raskaasta ravinnosta tai ylipäätään joistakin ruokalajeista kieltäytymistä. Paasto ei ole sama kuin dieetti. Koko raskas elämäntapa kaipaa kevennystä.
Paastonaikana kävellään enemmän, autolla ajetaan vähemmän. Punaposki kuuluu paastoon siinä missä kalaruoka ja vihanneksetkin. Paastoa ei vielä ole se, että kieltäytyy jostakin epäterveellisestä, makeisista, nautintoaineista, seksistä tai muista mielihyvistä. Paastonajan suurimpiin haasteisiin kuuluu kielensä hillitseminen. Jos kykenee puhumaan toisista vain hyvää, on päässyt jo hyvään alkuun paastoamisen kaidalla tiellä.
Tässä muutama vinkki paastoajalle:
- Varaa joka aamu lataushetki itsellesi: hiljenny, mieti, rukoile, ole vaikka muutama hetki aivan hiljaa itsesi kanssa.
- Tee kävely ihan yksin: ulkoile tilanteen mukaan, viihdy itsesi seurassa.
- Vaihda auto askeliin: liiku jalan aina kun se on mahdollista.
- Jätä malja kohottamatta. Kokeile miten hyvin pärjäät ilman alkoholia, tupakka, kahvia, nautintoaineita.
- Nauti kalasta: valitse kala- ja vihannesruoka lihan ja muun raskaan ravinnon sijasta.
- Karta sohvaa ja telkkaria: anna aikaa kirjalle ja lehdille.
- Kohota läheistesi mielialaa: keksi joka päivää hyvää sanottavaa niistä ihmisistä jotka kohtaat.
Veli-Matti Hynninen
Kirjoittaja on pappi ja journalisti, Porvoon rovastikunnan lääninrovasti ja Loviisan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra.