Kirkkoväylä 5.2.2001
Septuagesima, 3.sunnuntai ennen paastoa, Päivän aihe: Ansaitsematon armo, Liturginen väri: Vihreä, Alttarikynttilöitä: Kaksi, Tekstit: Jer.9:22-23, 1.Kor.9:24-27, Matt.20:1-6, Virret: 265, 399, 547, 410, 166, 404
Tähän asti on katsottu vielä joulun suuntaan, pyhäpäivien nimetkin ovat määräytyneet loppiaisesta. Mutta ollaan rajalla ja katse kääntyy pääsiäiseen. Kirkkovuoden pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: ensiksi on juhlan valmistaminen eli paastonaika, sitä seuraa varsinainen pääsiäisjuhlinta ja kolmanteen kuuluu helluntaihin asti kestävä juhlan jälkivietto.
Ennen laskiaisesta alkavaa varsinaista paastonaikaa edeltää nyt alkava esipaasto. Nyt valmistaudutaan paastoamaan, pohditaan paaston olemusta ja merkitystä. Pyhäpäivän latinankielinen nimi septuagesima (= seitsemäskymmenes) tarkoittaa, että tästä on seitsemänkymmentä päivää pääsiäiseen. Papisto aloittaa paaston nyt, esipaaston alkaessa.
Päivän aihe ”Ansaitsematon armo” muistuttaa ettei Jumalan hyväksyntää voi koskaan ansaita. Jumala on ylitsevuotavaisen hyvä jokaista kohtaan erotuksetta. Hänen hyvyytensä loistaa jokaiselle. Jumalan valtakunta on armon valtakunta.
Päivän evankeliumissa tämä hyvyys loistaa kirkkaana. Isäntä palkkasi työmiehiä viinitarhaansa, jotka tekivät eri pituisen päivän. Viimeksi työhön otetut ehtivät työskennellä vain yhden tunnin, kun taas muut olivat raataneet eripituisen ajan, paljon enemmän kuin nämä viimeksi tulleet. Kuitenkin jokainen sai saman palkan, yhden denarin. Tätä eivät pitkän päivän tehneet sulattaneet vaan he nostivat metelin. Ja mitä isäntä vastasi? ”Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?” Lyhyen ajan työskennelleet saattoivat saada sitä paitsi aikaan lyhyessä ajassa enemmän kuin kauna työskennelleet. Entä työn laatu, mitä se merkitsee?
Vertauksellaan Jeesus halusi osoittaa fariseuksille ja kaikille, että armo kuuluu myös syntisille, vähän osaavat tai vähän aikaa työskennelleet ovat täsmälleen samanarvoisia kauna työskennelleiden kanssa. Jumalan valtakunnassa ratkaisee Jumala, eikä ihminen, ei millään omalla ansiollaan tai osaamisellaan. Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen.
Veli-Matti Hynninen