Itä-Savolle 130699 Veli-Matti Hynninen
Savusauna lämpiää Enonkoskella. Tauno Kautonen ja Ossi Nousiainen saunomassa.
Sauna on suomalaiselle ja erityisesti savolaiselle elämän turvallinen tukikohta. Enonkoskelainen sanankäyttäjä Tauno Kautonen on saunarunossaan oivaltanut miten sauna monitoimitilana on ihmisen palvelija ja elämän suojelija. Hän nostaa savusaunassa saunojan suorastaan seitsemänteen taivaaseen. Saunattomat ovat onnetonta ja sääliteltävää kansaa:
”Se, joka ei saunoo ylistä tulloo tyhmiin kylistä…Tämä saunan ja löylyn kaipuu, sen alle muut kujjeet taipuu.” Kesäkuun kahdentenatoista julistettu saunarauha panee saunojiin vielä uutta liikettä. Nyt suuntaa jokainen kynnelle kykenevä kesäsaunalleen. Juhannuksena röyhyävät kaikki saunat, vastanläiske on suomalaista kesämusiikkia parhaimmillaan. Suomalainen saunakulttuuri kukoistaa.
Löyly hengeks, ves voiteeks
Suomalainen sauna tunnetaan laajalti. Jo ennen Sibeliuksen sinfoniaa, Järnefeltin maalauksia tai Aallon arkkitehtuuria sauna niitti Suomelle mainetta. Mika Häkkisen formula, Jari Litmasen jalkapallo ja Saku Koivun kiekko nostattavat nyt vuorostaan kansallistunnetta siinä missä suomalainen diplomatia tekee maatamme tunnetuksi. Martti Ahtisaari tekee parhaansa, jotta Suomen uusin vientituote, rauhankulttuuri saisi maailman järkiinsä. Mutta kaikkia näitä vanhempi on suomalainen sauna ja saunakulttuuri. Saunassa on synnytty ja kuoltu, ennustettu ja parannettu, tehty taloustyöt ja hoidettu hygienia. Ylisummaan saunan avulla on pysytty hengissä. Sauna on olennainen osa suomalaista elämäntapaa.
Saunaa tuntemattoman ulkomaalaisen mielestä saunoja muuttuu punaiseksi kuin raaka liha ja alkaa näyttää kauhealta. Mutta suomalaisen mielestä saunassa ihminen on kauneimmillaan. Juhani Aho (1861-1921) kiittää miehen kauneutta saunan lauteilla. ”On toisia ruumiita, jotka esiintyvät parhaassa valossaan vaate päällä, toisia jotka pääsevät oikeaan arvoonsa voimistelusalissa. Sasu Punasen jäsenet ja vartalo olivat sillä tavalla rakennetut, että ne vasta saunassa näyttivät tulevan oikeaan ympäristöönsä. Jos mieli ymmärtää miehen kauneutta, piti ne nähdä saunan lauteilta, lämpimän, kostean höyryn sisästä.”
Roomalainen (höyry)sauna on oma lukunsa. Mutta nykyisessä merkityksessään sauna tunnetaan parhaiten suomensukuisten kansojen keskuudessa. Suomalaisella saunalla on liki tuhatvuotinen omahenkinen historia. Saunan salaisuutta ei voi selittää, mutta sen voi aistia – saunomalla. Suomalainen viekin ulkomaalaisen vieraansa usein saunaan. Saunassa ollaan paljaita, tittelit ja statukset karisevat, sauna luo tasa-arvoa.
Sauna pehmittää kovanahkaisenkin
Suomen ehkä tunnetuin saunottaja Urho Kekkonen olisi Belgradin sijasta kutsunut Slobodan Milosevicin Tamminiemen saunaan neuvottelemaan rauhasta. Kekkonen kylvetti ja pehmitti kovanahkaisintakin poliitikkoa maalleen ja maineelleen taipuisiksi. Saunassa sovitaan kaupoista ja päätetään politiikasta. Saunadiplomatia jos mikä sopii suomalaiseksi vientiartikkeliksi.
Kesä kutsuu suomalaiset saunoilleen. Jokasuomalaisen unelma on oma sauna oman järven ranalla, jossa sitten haistellaan omaa ilmaa oman taivaan alla. Tilastotieto vahvistaa: Suomessa lasketaan olevan puolitoistamiljoonaa saunaa. Suomalaista saunarakkautta vaaliva Sauna-Seura (1937) levittää suomalaista saunatietoutta myös ulkomaille. Saunan tuottamaa hyvänolontunnetta ei edes kateus ole vielä pilannut. Sauna onkin suomalaisen vieraanvaraisuuden kohokohta.
Paras sauna-asiantuntija on saunanomistaja itse. Hän lämmittää saunansa ja kylvettää vieraansa. Jokaiseen saunaan liittyy jotakin ainutkertaista ja jännittävää, ei ole kahta samanlaista saunaa. Saunominen on haastavaa myös siksi, että saunanhaltija on pidettävä hyvällä tuulella. Haltija seuraa kylpijöiden käyttäytymistä tarkalla silmällä ja varjelee samalla saunaa palamasta. Vaikka saunanhaltijan sielunelämää ei tarkoin tunneta, saunoja tietää että haltijan kanssa on oltava väleissä.
Sielun ja ruumiin paras lääke
Aleksis Kiven (1834-72) mukaan sauna on köyhän ainoa kesti. Seitsemän veljeksen Juhani suree saunan palettua: ”Onhan kotomme nyt ilman köyhän ainoaa kestiä, ilman kiukaan kohisevaa löylyä. Tuollahan kytee ja savuaa entisen armaan saunamme aherrus.”
Kirjallisuudessa on kilvan kehuttu saunan suotuisia vaikutuksia. Aleksis Kivelle saunaton talo ei käy lainkaan laatuun sillä ”saunanlöyly on sairaan ruumiin ja sielun paras lääke täällä.” Ihmisen kyky antautua saunankylvyn hoiviin on suorastaan luonnonlahja. Onneton se, joka ei ymmärrä saunan virkistävää ja lepuuttavaa merkitystä. Sauna on kylpijälle ”kaikkein mieluisin huone”.
Savolaiskulttuurin tuntija Joel Lehtonen (1881-1934) ei ylistä saunaa suotta, sillä savolaiset ovat saunojien aatelia. Hänen Muttiselleen maailman kaunein sana on: ”saunoitus.” Myös Ilmari Kianto (1874-1970) ylistää saunaansa: ”Tulkoon hallat ja harmit ja muut – sauna, tuo korpunut ja musta, jossa on avarat lautehet, se se immeisen täällä murheen laaksossa äksiisissä pitää.”
Jos ei sauna, terva ja viina auta….niin tauti on kuolemaksi, kiittää suomalainen sananlasku saunan ihmeitä tekevää, tervehdyttävää vaikutusta. Siihen ei kenelläkään ole mitään lisättävää.
Löylyn laatu ratkaisee
Asumisen, kylpemisen ja puimisen kolmiykseys määräsi aluksi saunan luonteen. Alkukantaisessa saunatyypissä näet sauna, asunto ja riihi yhdistyivät. Seuraavaksi tupa ja sauna rakennettiin rakennuksen eri päihin. Myöhemmin sauna suunniteltiin jo paloturvallisesti erilleen. Rakentamistapa heijastaa elämäntapaa. Myös alueelliset erot ovat huomattavia. Savusaunojen historiaa ja rakentamista tutkinut Risto Vuolle-Apila luettelee saunakirjoissaan yli kymmenen alueellista saunatyyppiä savo-karjalaisesta Värmlannin suomalaisten ja Ruijan kveenien saunoihin. Sauna paljastaa myös elämisen tavan ja laadun. Kaupungistuneet suomalaiset haluavat nyt rakentaa savusaunan kesämökkitontilleen.
Savusauna on kaikkien saunojen äiti. Suomalainen saunakulttuuri nousee yli tuhatvuotisesta savusaunasta. Pohjois-karjalaisen kiuastehtaan johtaja Kyösti Nuutinen kertoo, että Juuassa on jo viime vuosisadalta valmistettu vuolukivikiukaita savusaunoihin. Tehdasvalmisteiset kiukaat sopivat nykyisiin savusaunoihin parhaiten, sillä löylyn laatu ratkaisee. Löylyllä on myös tärkeä mytologinen sisältö. Löylyloitsuissa toistuva sanapari ”terve löyly – terve lämmin” vihjaa miten savusaunan löyly parantaa kaikki vaivat. Myös hää- ja muut juhlavalmistelut on parasta aloittaa savusaunasta.
Itäsuomalaisten käyttämä vasta ja länsisuomalaisten vihta parantaa vielä löylyn tehoa. Vasta panee veren kiertämään ja nahkan punottamaan. Vastominen aloitetaan aina päästä jalkoihin päin, kipu ja kylmyys ajetaan jaloista ulos ”varpahista varvikkoon, sormenpäistä sammaleen.” Selkäkipu paranee parhaiten nokkosvastalla.
Savusauna on pyhä, sielun ja ruumiin virvoittaja. Elämä uudistuu, mieli virkistyy ja olo kohenee. Vaikka saunahullut suomalaiset innostuvat sähkösaunoissaan väliin löylykilpailuihin, savusaunassa ei kilpailla vaan nautitaan. Savusaunan leppeä 50-70 asteen hunajainen löyly tarjoaa suotuisan puitteen laudeseurustelulle. Sauna synnyttää hiljaisuuden ja rauhan lisäksi myös sovinnollisuutta. ”Saunassa on sarvet poissa, siellä elää sovinto.” Savolaiset ovat rakentaneetkin saunaansa usein seurustelulauteet, myös henkinen välimatka lyhenee kun herrat ja narrit paljastuvat kaikessa alastomuudessaan tasavertaisiksi.
Kun Väinämöinen kutsui Ukko Ylijumalan savusaunaansa parantamaan tautia ja palauttamaan rauhaa Kalevalaan ja Pohjolaan hän kajautti vetoavasti: ”Tule nyt löylyhyn, Jumala…
Tekemähän terveyttä… Rauhoa rakentamahan.”
Suomalainen saunakulttuuri on rauhankulttuuria. Nyt nähdään miten hyvin Martti Ahtisaaren
Euroopan ylikuumille kiville heittämä mesilöyly selvittää maailmaa. Vasta häkälöylyjen jälkeen sauna on kylpykuntoinen.
Saunaa tarvitaan aina.
Veli-Matti Hynninen
Kirjoittaja on kirkkoherra Loviisasta, Porvoon rovastikunnan lääninrovasti. Kirjoittajan savusaunan vihkiäisiä vietetään Enonkoskella (19.6. klo 15) ennen juhannusta.
Kuvateksti:
Kirjoittajan savusauna vihitään käyttöönsä Enonkoskella ennen juhannusta. Saunan on rakentanut hirsirakentaja Pertti Makkonen ja sen vihkii kirkkoherra Toivo Loikkanen. Juhlarunon on kirjoittanut maanviljelijä Tauno Kautonen.
Tauno Kautosen juhlaruno Veli-Matti Hynnisen saunanvihkiäisiin:
Kehuriimilöitä savusaunalle
Se on onnen ja ihmeen tie
joka savusaunan ovele vie
Sen tuntoo paljaissa jalossa
sisäkalluin salossa
männeen mualiman muistohen valossa
Muinon saunassa pestiin päitä
ja tehtiin niitä jos näitä
Se on ruumiin ja mielen kiel´
Jota huastoo tekköö jokkaisen miel´
Sen tuntoo paljaala ihola
läskilöilä, lihola
Sama makkeus köyhilä, kihola
Tämä saunan ja löylyn kaipuu
sen alle muut kujjeet taipuu
Se on lauhan ja lämmön mua
jossa miel´ja ruumis löhhöillä sua
Kun paineet pois ovat lauvvenna
mielen lunkut auvvenna
koko vartalo löylyssä rauvvenna
Niin se kylöpy meitä hellii
kuin lusikka mannavellii
Se on lauhkii ja äkäne
vaan eipä äkäse häkäne
Sen seinäkorreuvet nokena
on kuumuutta kokena
pihkapisamat norroiloo jokena
Tulen tarinoo kiuvvas kertoo
jutut vettää voile vertoo
Kai sie kuhtuun out vastana
ja oot vastan kiukaala kastana
Sen läiskeen korvillain kuullunna
ja taivoon tullees out luulluna
kun on hellään tuullunna
Löylyn luavusta suat sie nauttii
– Uh ja äh vaikka sauttii
Ainahan kehhuu hyvvee voip
kiitos oikii linnunlauluna soip
Se, joka ei saunoo ylistä
tulloo tyhmiin kylistä
ja suap jahtailla kirppuja sylistä
Sauna, sehän on puoliks´ ruokoo
– Voi tokkii, viisaattii huokoo
Savusauna on kukka muan
niin kun kurenpolovi hevoshuan
Sen korreus nautinnoks´ käyttäkee
löylylystit näyttäkee
lauteet paljaila pyllylä täyttäkee
Kaikki vastala hakkailemmaa
sen perästä makkailemmaa
Monhan saunaan lie syntyny
usseempi saunoo on lämmitelly
Voip monnii kylöpii rahassa
hyvässä ja pahassa
saunan löyly on rikkautta nahassa
Vastoo elikkä lehtiluutoo
voip appuun löylyssä huutoo
Tauvvit saunassa lähtöö pois
Mikä liäkettä löylyy tojempoo ois
se hoitaa nännii ja nivusta
piästää mielen kivusta
lämmin vappauttaa viisaannii vivusta
Löyly verestää suarnan juuret
aukoo hengen portit suuret
Tämä sauna on verski nyt
taitomiehet sen on pystytellyt
Voi noita jyhkeitä hirsijä
ne näkköö helteitä, kirsijä
ja ne kuuloo virsijä
Kuka löylyssä tykkee olla
ei hää riävy hunningolla
Ihe Jumala löylyn loi
kuka toinen sellasta tehhä voi
Niin liha, läski kun luumassa
viihtyy saunassa kuumassa
ja myö hihkutaan kylövyn huumassa
Ei kun vasta ja kippa kättee
Nyt löylyn lyöjät suap pättee